Kisamuotona toimi tällä kertaa Quad eli joukkueet olivat neljän hengen joukkueita. Pelimuodot olivat tutut Comp sekä Elim, eli toisessa pelimuodossa on tarkoitus kerätä eniten pisteitä ja tuhota tukikohtia (Comp), kun taas Elimissä jokaisella pelaajalla on vain 10 elämää ja tarkoitus on joko saada muut pelaajat hengiltä ja kerätä eniten pisteitä tai sitten kuolla ja hävitä peli.
Matkasin Tampereelle jo hyvissä ajoin lauantaina, sillä suunnitelmissani oli nähdä Tampereella asuvia tuttujani. Tietysti myös Siipiweikoissa oli ehdittävä käydä ennen kisoja. Siivethän on tunnetusti maailman parasta ruokaa ja mikään muu siipikastike ei käy, kuin Siippareiden.
Kunhan olin saapunut Tampereelle ja heittänyt kamat hotelliin, lähdin tapaamaan uutta kaveriani Minnaa, jonka "tunnen" aiemmin pelkästään blogin kautta. Löysin Minnan blogin varmaan joskus parisen vuotta sitten ja jäin samantien seurailemaan erittäin samanhenkisen neidin juttuja. Meitä tuntuu yhdistävän monenlaiset "maniat", sillä olemme molemmat täysin rakastuneita jouluun sekä Yankeecandleihin. Olemme varmoja, että kohta päälle iskee myös seuraava yhteinen mania.
Olimme sopineet tapaavamme romanttisten kynttilätreffien merkeissä, joten meidän kohdallahan tämä tarkoitti tietysti visiittiä Hyvän tuulen puotiin sekä eräälle tietylle (heh, Yankeecandle) hyllylle. Ihme ja kumma, onnistuimme molemmat poistumaan puodista tyhjin käsin. Matka jatkui sittemmin Coffee Houseen, jossa sitten vierähtikin parisen tuntia niitä näitä jutellen. Vaikka näimmekin ensimmäistä kertaa livenä, ei tilanne tuntunut ollenkaan oudolta ainakaan omalta osaltani, vaikka Minnalla olikin aivan vääränlaiset lapaset, joista karma ilmeisesti rankaisikin, soosoo!
Kahvittelun jälkeen matka jatkui Siipiweikkoihin, jotta sopiva määrä rasvaa saadaan tankattua ennen kisoja. Siivet olivat vielä parempia kuin muistinkaan ja olihan sitä kuuluisaa kastiketta pakko ostaa myös kotiin viemisiksi.
Siippareiden jälkeen oli aika suunnata takaisin hotellille ja vaihtaa kisavarusteet päälle sekä aloittaa arpominen. Yöksi piti suunnitella sopiva määrä sopivaa evästä, sillä kisathan olivat yökisat, joten yöllä on turha haaveilla mistään ruokakauppavisiiteistä. Onneksi olin siipien jälkeen niin täynnä, että kaikki ruuan ajatteleminenkin teki pahaa. Kauppareissusta tuli siis äärimmäisen helppo kun pakko olisi jotain keksiä, mutta mitään ei tehnyt mieli.
Itse lähdin kisoihin pitämään hauskaa, mutta myös tietysti tosissani. Joukkuumme oli kyllä aivan mahtava, joten iso kiitos joukkuekamuille kivasta kisakokemuksesta sekä hauskoista peleistä. Etukäteen mietittynä sijoituksemme ei tulisi olemaan kovin korkea ja loppujen lopuksi sijoituimme molemmissa lajeissa kuudenneksi. Ei siis huonosti, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Olen kuitenkin täysin tyytyväinen meidän joukkueen suoritukseen ja toivottavasti seuraavat kisat päätetään pian. Enää en tule tätä lajia kuoppaamaan moneksi vuodeksi.
Uskollinen sykemittarini oli mukana koko pelien ajan ja yhteensä peliaikaa kertyi toki taukoineen sellaiset 9,5 tuntia. Sykemittarini oli siis tauotta päällä ja kisojen kokonaiskulutus olikin huimat 3927 kaloria. Keskisyke oli kokoajalta 127, missä tietysti tauot huijaavat oman osansa, mutta maksimisyke oli tuttu 187. Töitä on siis tehty ja tankkauskin onnistui siinä mielessä hyvin, että suoritustaso pysyi koko kisojen ajan korkealla eivätkä paikat krampanneet. Kisojen jälkeinen fiilis oli myös hyvä, sillä kummempia jumeja en saanut aikaan. Maanantaiksi minulla oli onneksi sovittuna hieromistreffit kaverini Maijun luokse, joten viimeisetkin tuntemukset runnottiin heti pois.
Itse kisat voittivat odotetusti Tamperkeleet, joten onnittelut vielä sinne suvereenista voitosta!
Voi mun universumin surkeimpia lapasia, mihin mä niiden kanssa vielä joudunkaan... ja seuraavaks odotellaan muuten että suhun iskee muumimukimania! ;D
VastaaPoistaOli varmasti hauskaa! Ja tosi kivoja kuvia. :-)
VastaaPoistahttp://viivisti.blogspot.fi